Turismia länsirannikon Alpeilla US Supertourin finaalien merkeissä

Viimeisiä viedään tämän kauden osalta! Varsinainen koulujoukkueiden kausi päättyi jo pari viikkoa sitten yliopistomestaruuksiin, mutta koutsin väläytettyä optiota tästä reissusta minä ja 3 muuta lunastettiin villi kortti ja nostettiin kytkintä. Sun Valleyn upeissa vuoristomaisemissa on huomisesta tiistaista alkaen tarkoitus rypistellä kauden viimeiset kilvanhiihdot US Supertourin finaalien merkeissä maan kovimpien hiihtoniilojen seurassa. Norjalaisia / hurrejakin on mukana taas kerran paljon, mutta Suomen lipun pitäminen korkealla näyttää taaskin jäävän meikäläisen kapoisille harteille. Kisaformaatti on mielenkiintoinen neljän etapin minitouri, johon alkulämmittelynä oli lauantaina tarjolla usan mestaruuskisat 50km P, joka ei siis ollut osa touria. Meikäläiseltä jäi moinen välistä, sillä perjantaina olo oli aika pöllähtänyt 2 päivän matkan päätteeksi. Keskilänttä ryöpyttänyt takatalvi kun muutti pikatien 50km / h mateluksi ja pisti Minneapolisin lentojen aikataulut uusiksi. Mutta mikäs siinä, matkailu avartaa! Onneksi Minneapolisista löytyi uutta lentoa odotellessa yösija mukana olevan tytön vanhempien hoivista.

Perille tosiaan lopulta päästiin kuin päästiinkin tapahtumarikkaan matkan päätteeksi. Lumesta tehtiin ensihavainnot reilusti, jopa 10km ennen määränpäätä. Lumimäärä kasvoikin sitten äkkiä, ja perillä MTUn uljasta joukkuetta odotti huikean talviset vuoristomaisemat kuin suoraan postikortista! Naamaakin koristaa latu-uskottavat rusketus (punotus) rajat mallia hiihtolasit, eli keleissä on pitelemistä! Äläkä äiti siellä nyt turhaan yöuniasi menetä, aurinkorasvaan on investoitu...

Huomenna tosiaan alkaa touri ja avausetappina on 3,5km V prologi. Sitä seuraa 15km P yhteislähtö kirimaaleineen, lepopäivä, perjantaina sprintti P ja lauantaina sitten 6km V viimeinen naula arkkuun eli ylämäkihiihto. Kisalatu mutkittelee mielettömissä maisemissa laaksossa vuorien välissä. Ladut ovat julmat mutta rankat, eikä 1,8km korkeus merenpinnastakaan juuri auta asiaa. Hyvä jos kevätauringon herättämän kärpäsen jaksaa tappaa ikkunasta, ja jo ajatuskin kilvanhiihdosta kalauttaa reidet hapoille. Kisaanvalmistavana harjoituksena on nautittu hiihtelystä ja välillä kokeiltu uhkarohkeasti lyhyehköjä vauhtileikittelyjä, joiden terävämpääkin terävämpää lentoa kuvaa ehkä parhaiten 30 sekuntia ja kuolema. Mutta on täällä vaan mukava hiihtäjän hiihdellä, hyvässä seurassa ja koulusta karussa! J Reissun teemana on vahvasti myös turismi, ja poissaoloon koulusta oikeuttaa sopivasti  kilvanhiihto. Siinä reissun perimmäinen ideologia pähkinänkuoressa, asiat tärkeysjärjestyksessä.

Välillä tälläkin puolen voitelupöytää. Luottamusta herättävä koutsi ottaa voitelupaikan haltuun tyttöjen kisa-aamuna.

Kauden viimeinen maali, ylämäkihiihdossa käytettävä mutkamäki eli laskettelurinne, se häämöttää kutsuvasti kämpän ikkunasta. Huippu huitelee yli 2km korkeudessa. Sinne kun lauantaina jaksaisi kivuta, niin se olisi sitten siinä, kausi toivottavasti kauniissa paketissa!